sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Kosmetiikan poistot 1/13

Ja niin kuin mää kuvittelin olevani jotenkin ainutkertainen näiden poistuvaa kosmetiikkaa käsittelevien juttujeni kanssa. Sainpa sitten oppia, etten ole, ja samalla tuli todistetuksi, etten minä juuri pääsääntöisesti kosmetiikkaa aiheenaan käsitteleviä blogeja lue. Nyt vain kävi niin, että ihan muuan syyn takia eksyin kosmetiikkablogiin, sieltä toiseen ja kolmanteen ja totesin, että nehän tekevät poistolistoja joka kuukaudelle. Parhaimmat tai pahimmat, miten sen nyt haluaakaan sitten tulkita, saavat poistumaan jopa 150 purkkia vuodessa. En minä sellaisiin määriin pysty, en vaikka laskisin kaikki käytetyt näytteet erikseen ja koettaisin käyttää niitä ihan urakalla. Tämän vuoden vähemmän kunnianhimoinen tavoitteeni on saada tyhjäksi 50 purnukkaa - sekin tarkoittaa sentään yli 4 purkkia kuukaudessa ja kun tietää, miten vähän mikään muu kuin peruspesuaineet kuluvat, voi se olla aikamoinen urakka vaikka apunani onkin deodorantin suurkuluttajaksi todettu Herra Kirjoitus.


Aloitetaan ensin tällä perussetillä eli oikealta laskien kaksi erilaista deodoranttia, joista toisesta lisää tekstiä tuossa alapuolella, partavaahtoa, Yves Rocherin karhunvatukan ja vadelman tuoksuinen suihkugeeli, täyttöpullo käsisaippuaa ja silmämeikin poistoaine.

Täytyyhän jokaisessa puussa olla mätä omena, tällä kertaa se on Deo stick E, tämä tuote on minun mielestäni Dermosilin muuten niin loistavan tuoteperheen "mätä omena". Korostettakoon tässä vielä, että tämä sitten on minun ja vain minun mielipiteeni, mikä johtuu siitä, että kyseinen tuote ei minulla toiminut. Koska kyseinen tuote maksaa kolme kertaa sen mitä perusdeodorantti, olettaa sillä olevan myös kolme kertaa perusdeodorantin hyvät ominaisuudet. Valitettavasti niitä ei kyllä löytynyt, ainoa mistä voisi positiivisen maininnan antaa oli tuoksu, joka oli mieto, ja toisen plussan siitä, ettei se tahrannut vaatteiden kainaloita. Joku voisi sanoa vaaleanpunaisen värin plussaksi, mutta minusta ei nyt mikään ni-i-in houkutteleva asia ole. Minulla tuo tuote ei yksinkertaisesti toiminut lainkaan - viimeistään puolen päivän aikaan alkoi tulla tunne, että hiki döfää. Eikä siis tarvinnut kysessä olla mikään treenin jälkeinen tai aikainen tilanne, vaan ihan kevyt työpäivä ilman mitään hikoiluttavaa rasitusta, salilla ei onneksi yksi hienhaju toisista eroa, joten siellä ei ongelmaa ollut. Valitettilin asiaa työkaverille, joka totesi hänellä olevan samantilanteen - tuotteen teho vaan ei riitä. Seuraava miinus onkin sitten pakkaukselle - turkasen kallis tuote ja siitä viidennes jää pakkaukseen. Toki minä tajuan sen, että deostickissä on oltava tuki, johon dödömassa kiinnitetään, mutta onko sen oltava kokonaisuudessaan ontto ja korkeudeltaan viidennes pakkauksen korkeudesta, sillä sieltä alustasta et ota dödöä käyttöön kuin vippaskonstein. Voin kyllä tarjota käyttämäni vinkit muillekin käyttöön: kun puikko saavuttaa sen tuen reunan, jolloin dödöä on siis noin viidesosa jäljellä, ravistellaan dödökiekko irti ontosta pidikkeestään ja täyteen pidike osittain talouspaperilla. Toimii jälleen hetken. Kun paperi lakkaa toimimasta, voi oikein nuuka alkaa sormihommiin ja pitää kiekosta kiinni käsin samalla kun hinkkaa sitä kainaloon - virallisesti emme vihjaa, että sitäkin tuli kokeiltua, jälkeen päin vaan täytyy pestä kädet. Ketuttaa vietävästi, et noita on vielä toinen varastossa odottamassa käyttöä.


Seuraavaksi poistoon joutui tuo kahdella eurolla ostamani kuivashampoo, josta riitti noin kolmeen käyttökertaan. Pulloa ravistellessa tuntuu, että ainetta olisi vieläkin pullossa, vaan mitään ei saa tiristettyä ulos. Oysterin color booster- shampoo on arpavoitto jonkun vuoden takaa - ihan hyvä tuote, tosin en kyllä kovin paljon tuota punaista boostia huomannut. Sunsilkin muotovaahto oli yllättävän riittoista ja yllättävän hyvä. Se oli kolmas ja viimeinen tuote, jonka ostin paikallisen tarjoustalon alelaarista eurolla. Hiusvaha meni jo aikaa sitten roskiin, koska se vain suttasi hiukset, toinen vaahto klinttaantui pulloon ja päätyi sekin hävitykseen, mutta tämä vaahto toimi viimeiseen pisaraan. Hammastahnasta ja vanhasta tutusta dödöstä ei juuri ole uutta sanottavaa.

Suoranainen ihme on se, että ensimmäinen huulirasva pitkään aikaan päätyy poistoon vasta nyt. Tai ehkä se johtuu juuri siitä, että minulla on lähes jokaisen laukun pohjalla ja takin taskussa huulirasva, joten eivät kai ne juuri kulu loppuun, kun käytössä on kymmen huulirasvaa yhtä aikaa.

Doven kosteusvoide on saatu Buzzador-näytteenä ystävältä. Se on pure and sensitive body lotion hypoallergenic, jossa on deep care complex (voi taivas näitä nimi hirviöitä). Nimestään huolimatta tuote oli todella mielyttäväntuntuinen ja ennen kaikkea todella kosteuttava. Näin talviaikaan tuntuu, että iho kaipaa todella, todella paljon kosteutusta ja ettei mikään riitä. Tämä tuote kuitenkin toimi, joten pistetään harkintaan sen hankkiminen, kun ostoslakkoni kosmetiikan osalta loppuu.



Hajuvesitasolla olen ylittänyt itseni. Kerralla neljä hajuvesi"pulloa" poistoon. Näistä J'adoren pohjalla ei montaa pisaraa ollut, mutta maltoin viimein tyhjentää tämän lempihajuveteni EDP-version loppuun, kun totesin, että sitä on kuitenkin kaksi EDT-pulloa vielä kaapissa. Anais Anais on 90-luvun  suosikkituoksu, jota käytin silloin, sillä sain sitä lahjaksi ja vihdoin maltoin sitten ostaa omillakin rahoilla pullon 2000-luvun puolella - taisi olla viimeisiä Anais Anais-pulloja, mitä myytiin ja sitäkin piti sitten säästää melkein pilaantumiseen asti. Nyt se sitten tuli käytettyä loppuun. Vihreä korkkinen on toinen lempparituoksuistani  Yves Rocherin Ode la Vie, jota sitäkään ei taida saada enää. Tuoksunäyte on Avonin "Today, Tomorrow, Always", joka yksi kolmen tuoksun sarjasta ja noista kolmesta ehdottomasti paras, mutta ei kuitenkaan sellainen, että sitä itselleni tuon isompaa pulloa ostaisin. Tuoksunäytteet, joita on vielä pari jäljellä, tulivat jonkun huuto.netistä ostamani kosmetiikkapaketin mukana.

Sitten vielä taas pikkuisen sitä peruskosmetiikkaa eli dödö, jota herra Kirjoitus onnistuu käyttämään käsittämättömiä määriä, älkää kysykö miten, mutta jotenkin niitä vain kuluu. Shampoon täyttöpullo on kotikotoa, jossa myös vanhempani ovat osallistuneet sen tyhjentämiseen. Sisältönä oli 4R shampoota, jota silloin joskus ostin 5 litran kannun. Viimeisenä kuvassa onkin sitten Provison käsi- ja vartalovoide. En tainnut esitellä hankintaani koskaan blogissa, kun ostin noita tutun apteekkarin kautta kokonaisen tukkupakkauksen. Osa meni lahjoiksi, mikä kai oli se peruste jättää hankinta esittelemättä, mutta iso osa jäi minulle itselleni, siksi niitä on täällä enemmän ja vähemmän näkynyt. Pari on vielä jäljellä ja niitä käytän tuota tuttua apteekkaria muistellen, sillä rintasyöpä vei hänestä voiton jokin aika sitten.

Sitten taas lisää tätä "peruskauraa". Yksi kappaletta Yves Rocherin suihkugeelejä, tällä kertaa nimeltää Chevrefeuille siis kuusamantuoksuinen versio. Tässä kohtaa voin sitten hämmästellä, miten monta kertaa olenkaan langennut kaksi yhden hinnalla tarjouksiin näiden suihkugeelien suhteen, sillä näitä tuntuu vain riittävän, riittävän ja riittävän. Sitten kerran minunkin dödöni, tällä kertaa testauksessa oli Lidlistä ostettu Cien-merkkinen dödö, joka oli mielyttävän tuoksuinen ja toimiva, voisin siis ostaa jatkossakin. Hammastahnaakin on kulutettu ihan kaksin kappalein Golgaten max white on kaikkien tunnistettvissa, mutta pienempi, kirkas brasilialainen on peräisin Orla-hotellista ja on aika erilaista kuin omamme sekä maultaan että koostumukseltaan. Lisäksi vielä yksi hajuvesinäyte Avonin today, tomorrow, always - sarjasta, tällä kertaa "today, TOMORROW, always", joka on minun makuuni aivan liian makea ja vaniljainen - valitettavasti sellainen ei koskaan enää tuoksu.

Kuvan uusi tuttavuus ja ehdoton ykkönen on XyliDerm-ihogeeli. Geeli sisältää siis nimensä mukaisesti xylitolia ja sitä suositellaan erityisesti kuivalle ja ärtyneelle iholle. Minun talven kuivattamaan ihooni tämä ainakin toimi todella hyvin. Yksi näyte riitti neljään käyttökertaan siis kahden päivän aamuksi ja illaksi ja tulokset olivat heti havaittavissa. Tätä ostan varmasti jatkossakin.



Joskus poistumiin tulee myös yllätyksiä, kuten nyt nämä kaksi tuossa yllä olevassa kuvassa. KC:n pepper eli punainen sävyttävä hoitoaine loppui suoraan sanoen kesken, kuvittelin sen riittävän vielä reilusti ainakin yhteen hoitokertaan, mutta toisin kävi. Viimeiset pisarat tiristäen sain kuin sainkin tehtyä yhden käsittelyn. Nyt ei siten ole jäljellä kuin oranssia ja ruskeaa colormaskia eli seuraavasta hyvästä tarjouksesta ostan aivan varmasti uuden pullon tuota pepperiä, sillä kyseessä on aivan loistava tuote, jolla paikkaa helposti yhden värjäyskerran. Siis väri ottaa sen verran hyvin kiinni värjäämättömiinkin hiuksiin ja tasoittaa tyvirajaa hyvin eli juurikasvu katoaa hetkeksi. Siis ainakin tämä punainen otti kiinni äärimmäisen hyvin. Tämä oli vanhempaa vuosikertaa ja vanhanmallisessa pakkauksessa eli saattaa olla, että tässäkin tuotteessa uudet eivät ole yhtä tehokkaita kuin tämä vanhempi versio.

Toinen tyhjentyminen tuli sitten vielä enemmän yllätyksenä. Meillä on kylppärissä pari kaunista, lasista koristepulloa, joissa on ollut kylpygeeliä. Nyt sitten onnistuin napaamaan noista toisen kylpyhuoneenmatolla alas. Kuten yleensä näissä tapauksissa, en oikein tajua, mitä tapahtui. Olin menossa suihkuun, otin tangolta siinä kuivumassa ollutta mattoa pois, koska halusin sen jalkojeni alle suihkusta tultuani. Seuraava, mitä tajusin, olikin sitten hirveä meteli ja ammeen pohjalla lojuvat lasinsirpaleet. Onneksi pullo hajosi isoiksi kappaleiksi, jotka oli paitsi helppo koota ammeesta pois, myös pullonpohjasta oli helppo valuttaa jäljelle jäänyt geeli talteen. Tarkoitus oli kyllä käyttää tuo öljygeeli pois ja siirtää pullo pois kylppäristä muuhun käyttöön, mutta nyt sitä ei tarvitse siirtää muualle kuin roskikseen.


Sitten vielä jotain harvinaisempaa, nimittäin meikkipoistoja. Tuntuu ihan uskomattomalta, että joskus voi meikkipussistakin poistua useampi tuote samojen kuukausien kuluessa. Grimasin toinen meikkivoide tyhjeni ja toisen, puhtaan valkoisen, päätin poistaa muutoin, sillä ei vain ollut käyttöä. Purtilo on siis uusi ja korkkaamaton, joten se menee kiertoon. Samaan hyömyyn loppuivat myös kulmakynä ja huulipuna. On aika siirtyä kevätmeikkiin.

Kulmakynä on noita Oriflamen vuosia sitten ostettuja täyttöjuttuja ja vieläkin löytyi varastosta ainakin yksi kulmakynäksi kelpaava filleri, jonka nappasin nyt sitten käyttöön. Huulipuna taas on Anytimen, vanha sekin, nimeltään Palus. Tässä kohtaa lienee syytä tunnustaa, että varastosta löytyy vielä toinen samaa sävyä, en muuten olisi malttanut luopua tästä ilman hylsyn kaivelemista tyhjäksi.


Muistatteko vielä tämän, KLIK , kun keekoilin pari viikkoa mustalla silmällä varustettuna? Alkuperäinen tarkoitus oli ostaa Joe Blascon peitevoide, mutta kun en siihen hätään päässyt kauppaan, päätyi käyttöön kaapissa odotellut Lumenen peitevoide, joka toimi tuossa tilanteessä täydellisen hyvin. Tuon parin viikon aikana voide vajeni reilun sentin mittaisesta hylsyn reunan alapuolelle, sen jälkeen tehokkaasti peittävää voidetta on edelleen kaiveltu tuolta hylsystä- koska voidepuikko kun ulottuu lähes pari senttiä tukikauluksen alapuolelle. Voidetta on vielä aavistus jäljellä, mutta niin vähän, että lasken sen poistoksi, vaikka sitä riittää ehkä pariksi-kolmeksi päiväksi huhtikuun puolellekin. Harmi vain, ettei tätäkään tuotetta enää saa, olisin muuten käynyt hamstraamassa vähintään viisi puikkoa varastoon.

Kolmen kuukauden saldona on aika yllättävät 33 tavalla tai toisella tyhjentynyttä tai poistoon päätynyttä purkkia. Yllättävän paljon sanoisin.

torstai 28. maaliskuuta 2013

Hopotus: Vitaplex Salmiakki D3-vitamiini


Olin äärimmäisen onnellinen, kun pääsin saman kevään aikana mukaan toiseenkin hopotuskampanjaan, vieläpä sellaiseen, joka liippaa minua äärimmäisen läheltä. Tässä kampanjassa kun hopotetaan D-vitamiinista - minunhan on koko talven pitänyt ja pitänyt käydä hankkimassa perheellemme vitamiinipurkki, jotenkin se vaan on jäänyt ja jäänyt.

Nyt sitten asia korjaantui herkullisella tavalla hopottajien kautta: www.hopottajat.fi/vitaplex_salmiakki/

Vitaplex Salmiakki D3-vitamiini on 10 mikrogramman pieni tabletti, joka sopii koko perheen käyttöön. D-vitamiini auttaa ylläpitämään hampaiden, luuston ja lihasten normaalia toimintaa ja edesauttaa immuunijärjestelmän toimimista. Vitaplex salmiakinmakuinen D3-vitamiini on helppo pureskella, imeskellä tai niellä kokonaisena veden kera.

Parasta tuossa oli tosiaan se, että tabletti oli tosiaankin mukavan pieni, ei tarvinnut kenenkään kakoa sen kanssa. Erityisesti Herra Kirjoitus ihastui tabletin makuun, se todellakin maistuu salmiakilta, kunnolliselta salmiakilta. Myös kaverimme ovat päässeet maistelemaan pillereitä purkistamme ja kaikki ovat pitäneet pillereiden mausta.

Tähän on pakko todeta, että omalla kohdallani kyseessä on ensimmäinen tabletti, joita olen pystynyt pureskelemaan - tähän asti kaikki pureskeltavat on nielty kokonaisina pahan maun ja epämielyttävän rankenteen takia. Näistä ominaisuuksista siis pelkkää plussaa salmiakki D3-vitamiinille.

Pitkän ja pimeän talven jälkeen itse kullekin tekee D-vitamiinivarastojen täydennys hyvää. Vitaplexin salmiakinmakuiset D3-vitamiinit löytyvät päivittäistavarakaupan terveystuotehyllystä. Hintatiedoista kiinnostuneille todettakoon, että Vitaplex salmiakinmakuisen D3-vitamiinin suositushinta on 12,40 €

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Ei elämää ilman

Omistan varmasti toista kymmentä kampaa ja lähes saman verran hiusharjoja, mutta silti niiden joukossa on vain yksi jota ilman en kerta kaikkiaan tule toimeen.

Tämän rakkaimman hiusten selvittämisvälineeni olen ostanut Tampereen Stockmannilta rakkaan ystävän suosituksesta. Kamman kotelokin on edelleen tallessa, säilytän kampaa siinä edelleen. Kammassa on hintalappu vuodelta 1998 markka- ja euromääräisine hintoineen. Rakas kampani on tuolloin maksanut 12 markkaa. Tältä kamman siis pitäisi näyttää

Nyt sitten alkoivat ahkeran käytön jäljet näkyä ja lopputulos olikin tämä. Kamman tyviosa halkesi ja varsi irtosi.

Koska pyrkimyksenäni on yrittää korjata kaikki rikkunut vielä käyttökelpoiseksi, otin käyttöön jälleen kaksi superasettani eli pikaliiman ja ilmastointiteipin. Kovin kaunishan tämä ei ole, muta toimii vielä- toivottavasti kauan, jotta voin muistella niitä teini-iän hulvattomia hetkiä, jolloin tämä ostettiin.



tiistai 26. maaliskuuta 2013

Kirjojen uusi koti

Työkaverini muuttaa uuteen kotiin muutaman kuukauden kuluttua. Hän siivoaa huushollistaan pois kaikkea itselleen ylimääräistä ja tarpeetonta. Niinpä minä sai lahjoituksena kasan käsityökirjoja.

Kirjoilla on toki jo paljon ikää, mutta siitä huolimatta tietyt perusjutut eivät muutu kuten ohjeen klassinen paitapusero, jonka valmistamiseen ohjeet löytyivät myös noista kirjoista.
 

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Sitruunaa ja pitsiä


Vanhan ajan pitsikakku (ohje kotilehti 5/11)
pohja:
6 kananmunaa
2 dl sokeria
2,5 dl perunajauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
kostutus:
2 dl hylamaitoa
2 tl vaniljasokeria

Sitruunakiisseli täyte:
1 sitruuna
2 munaa
1,25 dl sokeria
75 g voita

Keitä täytteestä kiisseli, raasta sitruunan kuori ja purista mehu. Laita kiisselin ainekset kattilaan ja vatkaa hyvin sekaisin, kuumenna koko ajan sekoittaen, kunnes kiisseli sakenee. Älä keitä. Anna jäähtyä.



Kermatäyte:
Vatkaa 4dl hylakermaa
2 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria

Koristekansi:
1/2 dl voisulaa
1/2 dl mantelirouhetta
1 rkl hylamaitoa
1 rkl siirappia
3 rkl vehnäjauhoja
1/2 dl sokeria
1/2 tl vaniljasokeria
1/2 tl leivinjauhetta

Vatkaa pohjaa varten munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet. Paista tasapohjaisessa kakkuvuoassa noin 175 asteessa noin 35 minuuttia.
Jäähdytä. Leikkaa pohja kolmeen osaan ja kostuta kaikki osat maito-vaniljaseoksella.
Vatkaa kerma vaahdoksi ja mausta sokerilla. Ota puolet kermavaahdosta ja sekoita kiisselin joukkoon.

Täytä kakku seoksella. Levitä loppu kermavaahto kakun pinnalle ja reunoille. Sekoita koristekannen aineet keskenään ja levitä seos leivinpaperin päälle pyöreäksi levyksi, kakkupohjan kokoiseksi.
Paista kantta 200 asteessa noin kahdeksasta kymmeneen minuuttia, kunnes levy saa kauniin värin. Kun levy on vielä lämmin, leikkaa kakkupohjaa apuna käyttäen ympyrä ja irrota reunat erilleen.
Nosta pyöreä levy täysin jäähtyneenä kakun päälle. Paina hiukan, jolloin kerma pursuaa pitsin raoista. Ylimääräiset pitsinpalaset voi laittaa kakun reunoille.



Nykyaikainen sitruunatorttu (ohje rouva Jälkikirjoituksen sovellus)
Valmis torttupohja

Sitruunakiisseli keitetään kuten edellä olevassa ohjeessa on kerrottu. Levitetään valmiin appelsiinimehulla kostutetun torttupohjan päälle. Vatkataan 2dl kermavaahtoa, joka maustetaan oikein makeaksi, levitetään sitruunakiisselin päälle. Tarjoillaan heti.
 

perjantai 15. maaliskuuta 2013

Viiraa päästä

Olen saattanut mainita lukevani useampiakin blogeja, enkä yleensä sen suuremmin mainosta niitä täällä omassani. Nyt kuitenkin kävi niin, että eräässä blogissa julkaistu postaus on jäänyt kummittelemaan mieleeni ja palaan siihen yhä uudelleen ja uudelleen.

Kyseessä on Piian pistoissa esitelty lahjaksi tehty matto, joka löytyy täältä: KLIK. Tuo erilaisista kuvioista virkattu matto on äärimmäisen kaunis ja en vain voi sille mitään, että yllätän itseni yhä uudelleen ja uudelleen pohtimassa sitä, olisiko tuo mitä parhain tapa hävittää kaikki risaiset trikoovaatteet huushollistamme. Siis ainakin kaikki vaaleat vaatteet. Kuvittelen näet pyöräyttäväni nuo vanhat t-paidat ja vastaavat koneessa ja värjääväni ne tummanruskeiksi tai tummanvihreiksi, no viininpunainenkin menisi, mutta riittääköhän se peittämään vaatteiden mahdolliset sävyerot.

Paras jälki tulisi tietenkin siitä, että malttaisi ostaa kunnon kuteet, mutta kun en ole mitenkään varma riittäisikö innostukseni yhtä lehteä pidemmälle, niin ehkä ei kannata hankkia kymmentä kiloa kudetta vain tuon toteamiseen ja kun muutenkin liputan kierrättämisen puolesta, niin eikö tuo olisi ihan hyvä tapa. Ainakin aluksi. Jos näyttää siltä, että homma toimii ja matto on hieno, hankitaan sitten ne kunnon kuteet ja tehdään toinen, kyllähän meillä lattiaa riittää.

torstai 14. maaliskuuta 2013

Fixing tossut

Muistatteko vielä nämä tossut, jotka värkkäsin appiukolleni lähes kaksi vuotta sitten. Ne tehtiin silloin kestämään käyttöä ja hyvin ne ovat tosiaan kestäneet, viime viikolla ne sitten palasivat meille "vierailulle" tässä kunnossa:



Varsinaiset tossut ovat edelleen ehjät, mutta pohjan vahvike osa on kulunut puhki. Sukkahousut ovat periaatteessa edelleen ehjät, ne vain ovat irronneet jatkokohdistaan kun seiskaveikka niiden ympäriltä on kulunut pois.

Onnistuin siirtämään tossujen parsimista yli viikon verran vetoamalla siivoamiseen, koulutuksiin ja ties mihinkä muuhun. Tänään sitten otin itseäni niskasta kiinni ja käytin reilun tunnin tossujen fiksaamiseen. Nyt ne näyttävät tältä:

Appiukko totesi, ettei värillä ole väliä, kun kyselin haittaisiko se, jos uudetkin tossut ovat yhtä kirjavat kuin nämäkin. Näillä kuulemma selvitään ainakin tämän kesän yli eli jos sitten syksyllä kutomisinspiraation yllättäessä aloittaisin vaikka tekemällä appiukolle seuraavat tossut ja anoppikin kaipaili uusia sukkia.

maanantai 11. maaliskuuta 2013

Hopotus: Atria Itämaiset mikroateriat

Pääsin Hopottajien (lisäinfoa hopottajista ja heidän toiminnastaan löydät osoitteesta www. hopottajat.fi) kautta mukaan Atrian Itämaiset mikroateriat kampanjaan eli siis testailemaan noita Atrian uutuustuotteita ja kertomaan niistä sitten muille, sehän on hopottajien tarkoitus.

Noita Atrian uutuusaterioita on kolmea erilaista: Chicken Vindaloo, Chicken Rogan Josh ja oma suosikkini Chicken Teryaki Korean Style. Ateriat koostuvat broilerista, kasviksista, riisistä tai nuudeleista ja kastikkeesta. Yhden aterian koko on 350g eli siitä riittää reiluksi ja kunnolla nälkää pitäväksi ateriaksi yhdelle tai pikkunälkään kahdelle. Tarkempaa tietoa tuotteista löytyy Atrian nettisivuilta: www.atria.fi/kokkaamo, josta löytyy infoa myös muista Atrian tuotteista.

Kampanjatietojen mukaan noiden aterioiden suositushinta on luokkaa 4€ eli kaksi vaihtoehtoa olisi päässyt kokeimaan lahjakortilla, mutta paikallisen S-marketin hinta noille oli vähän yli kaksi euroa eli pääsin kokeilemaan kaikki maut läpi. Omalla kustannuksella ostin Herra Kirjoitukselle testattavaksi sen maun, mitä hän halusi.

Kuten kuvasta näkyy menekkiä oli - kuvaan ei jäänyt enää kuin kaksi vaihtoehtoa, siksi kuva kolmannesta on napattu valmistajan sivuilta.

Valmistajan asteikon mukaan ateriat oli tyypitetty keskitulisiksi, medium, ja ainakin minun suuhuni tuo piti hyvin paikkansa. Aterioissa oli tulisuutta, mutta ei niin paljon, että suu palaisi, mutta kuitenkin sen verran, että voi varoittaa niitä, jotka eivät tulisesta ruoasta pidä. Esimerkiksi tuossa omassa suosikissani Teryaki Korean Stylessa tulisuutta on taitettu tuolla pehmeän makealla Teriyaki kastikkeella. Ruoan tulisuus on sellaista ihanan pehmeää ja lämmittävää, joka tuntuu erittäin hyvältä talven pakkasissa.  Itseäni näissä viehätti helppous ja nopeus. Tämä on ehdottomasti uusi suosikkini tilanteisiin, joissa pitää saada hyvää syötävää nopeasti ja helposti, vaikkapa evääksi töihin.

Kirjoituksessa mainittu tuote on siis saatu ilmaiseksi kampanjan kautta, mutta periaatteideni mukaisesti en kehuisi sitä, jos se ei tosiaan olisi herkullista.


sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Kermasoodaa

Olimme eilen kylässä ja saimme sieltä kotiin tuomisiksi jälleen yhden uuden sodastream maun: Cream Sodan. Olivat ostaneet tuon kermatoffeen makuisen juomauutteen itselleen, mutta se ei ollut heidän makuunsa, me saimme maistaa sitä ja kun pidimme siitä, saimme sen sitten kotiin.


Nyt sitten on toffeeta juotavaksikin :-). On sen verran makeaa, että yksi lasillinen riittää viemään  makean himon.

Siivouskin edistyy, kukkaset ovat saaneet uudet mullat, käyneet suikussa (eli talven pölyt on pesty pois) ja kirjahyllytkin on siivottu oikein kunnolla. Kirjat on imuroitu ja kirjahyllyjen lasiovet pesty vastaanottamaan uutta kevättä ja armotonta aurinkoa.

lauantai 9. maaliskuuta 2013

Säidenhaltijan armoilla

Minulla on ensiviikolla lomaviikko ja johtuen erinnäisistä muutoksista, jotka ovat tapahtuneet kakkostyönantajani asiakkaan kuvioissa, en voikaan viettää viikkoa töiden merkeissä. Säidenhaltija puolestaan on selkeästi osoittanut merkkejä siitä, että myöskään ikkunoita ei pestä ensi viikolla. Sääennusteet näyttävät poikkeuksetta miinuksia vielä päivällekin, joten tuhruisia klaseja on katseltava vielä jonkun viikon ajan.

Sen sijaan muu kevätsiivous on sellaista, mitä ajattelin ensi viikolla suorittaa. Pestä, puleerata ja puunata. Käydä kirjahyllyt läpi ja imuroida kirjat. Pestä ja siistiä keittiön kaapit, puhdistaa lattioita ja tuulettaa sohvaa, pestä kasvit ja vaihtaa niihin uudet mullat näin kevään kunniaksi. Kaikki tämä vahvasti uskoen siihen mainokseen, jossa sanotaan, että puhdas koti vetää puoleensa. On näet sitten taas hetki aikaa lusmuilla kodin hoidossa, kun on ensin hyvä pohjatyö tehtynä.

Jos minusta ei blogissa taas hetkeen kuulu mitään, se johtuu vain siitä, että siistin ja siivoan. Korkeintaan voin pikaisesti raportoida edistymisestäni.

perjantai 8. maaliskuuta 2013

Tapettia ja täytettä

Minähän en sisusta, en ainakaan sillä periaatteella, että ihan vain uuden saamisen vuoksi pitäisi hankkia uudet seinät, lattiat tai kalusteet. Minä korkeintaan kotoilen ja muokkaan kotiani kauniimmaksi ja toimivammaksi.

Yleensä en edes katsele tapetteja, mutta jotenkin tänään käydessämme Kodin Terrassa eksyin tapettiosastolle. Ja siinä se sitten oli, joku oli suunnitellut ihan minun näköiseni tapetin...

Värit eivät toistu ihan oikein tässä, sillä tuo vihreä on sellaista pehmeää limenvihreää ja ruskehtava on kiiltävää kuparin sävyistä.

Totta kai tähän oli myös omat tehostetapettinsa eli yksivärisinä samaa vihreää ja kimaltavaa kuparia.

Jos olisi ollut myös boordi, niin nämä olisivat muuttaneet meille samantien. Minun onnekseni boordia ei ollut, joten jäivät vielä hetkeksi kauppaan.